Alueelliset kehitysnäkymät Etelä-Savossa

syksyllä 2016


Katsaus ladattavissa tästä.

Etelä-Savo

Etelä-Savossa asui vuoden 2016 kesäkuun lopussa 149 629 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 1 436 henkilöä. Vuoden 2016 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 % ja työttömiä työnhakijoita oli 9 665.

Etelä-Savon ELY-keskus Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + +
Työttömyyden määrä ja rakenne 0 + +
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (–) paljon heikompi

Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Etelä-Savo tunnetaan runsaista, hyvin kasvavista metsistään, puhtaista vesistöistään ja vahvasta mökkikan­nas­taan, maaseutumaisuu­des­taan, väljästä asutuksestaan ja sijainnistaan lähellä pääkaupunkiseutua ja Venä­jän rajaa. Ne ovat myös vahvuuksia, joiden varaan Etelä-Savon tulevaisuus rakentuu.

Etelä-Savon kehitys nojaa vah­vasti metsävaroihin ja niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, joka on luonut maakuntaan vahvaa metalli- ja metsäteollisuutta. Biotalouteen kohdistuvien suurten investointien arvioidaan vaikuttavan positiivisesti myös Etelä-Savoon mm. puun kysynnän kasvuna ja teknologiateollisuusyritysten myönteisenä kehityksenä. Uusia kas­vunäkymiä nähdään avautuvan puun kysynnän kasvusta mm. biotuot­tei­den valmistukseen. Potentiaalia Etelä-Savossa nähdään olevan myös bioenergiaosaamisessa, metsä­bio­mas­san prosessointiosaamisessa ja materiaali- sekä ympäristöteknologiassa.

Monimuotoisuus, kaunis ja puhdas luonto, laajat vesistöt, runsaat luonnonvarat ja maakunnan maine puh­taana ja turvallisena alueena ovat luoneet edellytyksiä myös matkailulle ja vapaa-ajanasumiselle. Laadukkai­den elintarvikkeiden tuotantoon ja jalostukseen on pa­nostettu. Luomu ja lähiruoan kysyntä on kasvussa ja niiden tuo­tanto kasvaa. Sijainti Venäjän naapurustossa on pe­rin­teisesti tarjonnut mahdollisuuksia niin vien­tiyrityksille kuin alueen matkailun kehittämiselle. Venäjän ta­lous­ongelmat ja Ukrainan konfliktin pitkittyminen pakottei­neen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kaupankäyn­tiä ja vä­hentäneet matkailijoiden virtaa, mikä on ai­heuttanut ongelmia alueen yrityksille. Matkailun osalta venä­läiskysynnän väheneminen on saatu pysäytettyä ja kehitys näyttää varovaisen myönteiseltä.

Etelä-Savo on säästynyt suurilta rakenteellisilta muutoksilta eikä laajoja irtisanomisia ole ollut. Kehitys on jat­kunut suhteellisen tasaisena vaikkakin työttömien määrä on pysytellyt korkealla tasolla. Työttömyyden kasvu näyttäisi tällä hetkellä olevan taittumassa, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen jat­kanut kasvu­aan. Työpaik­kojen määrä on vähentynyt myös koulutuksessa ja koulutuskenttää koskeva murrosvaihe herät­tää huolta maakunnassa. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset syövät pahimmassa tapauksessa paikallisen kehittämi­sen eväitä ja johtavat koulutustarjonnan ja sen saavutettavuuden heikkenemiseen. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmään kohdistuu myös uhkia ja menetyksiä. Itä-Suomen yliopisto siirtää Savon­linnan opetta­jankoulutus­laitoksen vuoden 2018 syksyllä Joensuuhun. Yli­opistoyksikön häviäminen tulee ole­maan merkit­tävä menetys Savonlinnan seudulle ja koko Etelä-Savolle. Sen kompensoimiseksi Mikkelin am­mattikorkeakoulu ja Savonlinna ovat tehneet mm. esityksen Biotuotetekniikan keskuksesta, johon liittyy uu­dentyyppistä insinöörikoulutusta ja joka toimisi yhteistyössä alueen vahvan teollisuuden kanssa.

Mikkelissä toimivan Aalto -yliopiston kauppakor­keakoulun alai­sen Pienyrityskes­kuksen toiminnalle löydettiin jatkaja ja se on siirtynyt osaksi Mikke­lin ammat­tikorkeakoulua. Vuoden 2017 alusta syntyy uusi Kaakkois-Suo­men ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikor­keakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdisty­essä.

Suurimmat haasteet liittyvät kansainvälistymiseen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoon, osaavan työvoiman saatavuuteen, väestön vähenemiseen ja ikärakenteen muutokseen varautumiseen. Alueen yrityk­siltä kaivattaisiin laajempia panos­tuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan ja sitä kautta uusiin innovaatioihin. Myös investoijien puute, maaseudun liikenneyh­teyksien heikkeneminen, supistuvat paikallismarkkinat ja yri­tystoiminnan jatkajien vähäisyys koetaan haas­teeksi.

Vesistöistä johtuva alueen rikkonainen ja hajanainen rakenne luo omat haasteensa saavutettavuudelle ja kil­pailukyvylle. Liikenneala on suuressa murroksessa ja saavutettavuutta pidetään yhtenä alueen merkittä­vänä lähitulevaisuuden muutostekijänä. Etelä-Savoon kohdistuu lähivuosina valtion noin 200 miljoonan eu­ron lii­kenneinvestoinnit. Päätiestön osalta selkeän ja pitkään kaivatun kohennuksen tuo VT5 välillä Mikkeli-Juva rakentamispäätös. Syväväylän siirto Savonlinnassa parantaa raskaan vesiliikenteen olosuhteita ja turval­li­suutta. Sulkavan Vekaransalmen lossin tilalle nousee korkea maantiesilta vuoteen 2020 mennessä.  Sillan ra­kentaminen edistää vesiliikenteen suju­vuutta, turvaa metsä- ja biotalouden kuljetustarpeet ja palvelee mat­kailua. Etelä-Savon soratiestön ja vähäliikenteisen päällystetyn tiestön kunto on rapautu­massa, mikä hei­ken­tää puu- ja maitokulje­tu­sten sekä matkailuliikenteen toimintaedellytyksiä. Erillinen haaste harvaan asutuilla seuduilla on joukkoliikenteen palvelutason huomattava lasku. Myös digitaalisen lii­ketoimin­nan rakentaminen ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus haja-asutusalueilla on muodostunut haasteel­liseksi.

Kaupunkien kaavallinen valmius on kohentumassa keskeisten taajamayleiskaavojen edetessä. Pieksämäki sai taajamayleiskaavan valmiiksi, Mikkeli on tulossa luonnosvaiheeseen ja Savonlinna valmistelee omaansa. Kir­konkylien taajamayleiskaavojen tilanne on kohentunut viime vuosina ja rantayleiskaavoja alkaa olla lähes kat­tavasti. Toinen vaihemaakuntakaava on menossa hyväksymiskäsittelyyn vielä tänä vuonna, siinä käsitellään mm. turpeenottoa ja kau­pan kaavoitusta. Edeltävä vaihemaakuntakaava käsitteli tuulivoimaa ja se on vahvis­tettu 2016. Pieksämäellä on pitkällä Niinimäen tuulipuiston YVA-menettely ja yleiskaavoitus, 29 voimalan alu­eena se olisi toteutuessaan suurimpia maa-alueelle sijoittuvia tuulipuistoja.

 

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Etelä-Savo on kestänyt viime vuosien suurissa elinkeinoelämän muutoksissa kohtuullisen hyvin. Teollisuuden rakennemuutos ei ole koetellut maakuntaa niin voimakkaasti kuin alueita, joissa paperiteollisuudella ja ICT-toimialalla on suuri rooli. Teknologiateollisuuden tilaukset koskien mm. biotalouden investointeja ovat ai­kaansaaneet vireyttä alueelle. Myös venäläisten matkailijoiden vähenemistä on onnistuttu korvaamaan muu­alta tulleilla matkailijoilla. Tilastokeskuksen liiketoiminnan kuukausikuvaajien mukaan eteläsavolaisten yritys­ten liikevaihdon kasvu on ollut viime vuosina hiukan maan keskimääräistä nopeampaa. Vuonna 2015 liike­vaihto laski edellisvuoteen verrattuna prosentin. Myös henkilöstömäärä laski 2,1 % edellisvuodesta. Vuoden loppua kohti liikevaihdon kehitys kuitenkin parani ja vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä päästiin jo kasvun puolelle 3,3, %. Sen sijaan henkilöstömäärä laski edelleen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 1,5 %. Yritysten suhdannenäkymien arvioidaan olevan kehittymässä parempaan suuntaan. Myös työttömien määrä on hienokseltaan kääntynyt laskuun.

ELY-keskuksessa yritysrahoituksen kysyntä on alkuvuoden aikana ollut korkea; uusilla hakemuksilla yritysten kehittä­misrahoitusta haetaan yli 12 milj. euroa. Rahoitusta hakevat etenkin elintarviketeollisuus, teknologia­teollisuus ja matkailu. Alkuvuodesta myönnettiin Etelä-Savossa 22 yritykselle kehittämisrahoitusta 3,6 milj. euroa. Maaseutu­rahoituksen kysyntä on ollut maltillisempaa, sillä yritykset ovat lykänneet investointejaan yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Vuoden alkupuolella myönnettiin 24 mikroyritykselle yhteensä 1,9 mil­joonaa euroa. Lisäksi Leader –rahoitusta myönnettiin 14  kpl yhteensä 210 000 euroa. Pienempimuotoisissa Leader-yritystuissa on ollut havaitta­vissa lievää virkistymistä. Rahoitusta on saanut etenkin elintarvike- ja matkailuyritykset ja näille aloille on tullut myös uusia yrityksiä. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus ei ole kovin korkealla, mutta Tekesin rahoituksen kysynnässä on kuitenkin näkynyt selkeästi piristymistä kesälo­mien jälkeen. Yritykset ovat hyödyntäneet Team Finland palveluita monilla eri tavoilla alueella. Team Finland palveluehdotukset ovat lisänneet kansainvälistymiseen liittyviä selvityshankkeita. Keväällä käynnistettiin Te­kesin ja ELY-keskuksen yhteistyönä Vientiä Tuplasti –kampanja, jolla haetaan merkittävää viennin kasvua ta­voittelevia yrityksiä pitkäjänteiseen kehittä­misyhteistyöhön.

Finnveran rahoituksen kysyntä ja myöntäminen olivat Etelä-Savossa kuluvan vuoden alkupuoliskolla euro­määräisesti jon­kin verran edellisen ennätysvuoden lukemia pienempiä, mutta edelleen varsin hyvällä tasolla. Toimivien yritysten osalta rahoituksen kysyntä painottuu toimitusten rahoitukseen ja käyttöpääomaan, in­vestoinnit edelleen alhaisella tasolla. Aloittavien yritysten määrä on edelleen suurin piirtein entisellä tasolla. Sukupol­venvaihdoksia, yrityskauppoja ja –järjestelyjä tehdään edelleen vilkkaasti.

Tulevan kehityksen osalta ei ole näkyvissä merkittävää muutosta parempaan eikä huonompaan, tosin toimi­aloittaisia erojakin on; esim. rakennusalan hyvä suhdanne (kasvukeskuksissa) näkyy joidenkin alan toimijoi­den osalta positiivisena kehityksenä myös Etelä-Savossa.   Yleisellä tasolla on nähtävissä ainakin jossain mää­rin rahan kierron hitaus, eli julkisuudessakin esillä oleva maksuaikojen pitkittyminen, joka rasittaa eri­tyisesti ravintoketjun ”alinta” tasoa.

Uusia yrityksiä Etelä-Savoon on syntynyt vuoden alkupuolella hiukan edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Uudet yritykset ovat syntyneet pääosin palvelualoille, uusien tuotannollisten yritysten määrä on ollut pieni. Loppuvuoden aikana yritysten perustannan arvioidaan kehittyvän edellisten vuosien tapaan ilman suurempia muutoksia lukumääriin.

 

Keskeisten toimialojen kehitysnäkymiä

Etelä-Savon maataloudessa maidontuotanto on lisääntynyt viimevuosina, mutta lihantuotanto on pysynyt ennallaan. Koko maan maidontuotanto lisääntyi noin prosentin verran, mutta naudanlihan tuotanto väheni prosentin verran verrattuna vastaavaan jaksoon tammi-heinäkuussa. Etelä-Savon maataloudelle tärkeän mai­don tuottajahinta laski Venäjän kesällä 2014 asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon ja maalis­kuussa 2015 mai­tokiintiöistä luopumisen takia. Kausivaihtelun huomioon ottaen maidon hinta oli heinä­kuussa 2016 14 % alemmalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Myös lihan tuottajahinnat ovat pysytelleet aiempia vuosia alem­malla tasolla. Perunaa ja vihanneksia lukuun ottamatta kasvinviljelypuolellakaan ei ole havaittavissa merkittä­viä tuottajahintojen nousuja. Vaikka energian ja useimpien muiden tuotantopa­nosten hinnat ovat alenneet, se ei riitä kompensoimaan tuottajahintojen alenemaa. Toisen sateisen kesän seurauksena viljasa­dosta on tu­lossa heikoin viiteen vuoteen, mikä osaltaan luo paineita edelleen rehujen hin­nan nousulle. Vaih­televan maaston johdosta sateisten kesien vaikutukset nurmivaltaiseen kasvintuotantoon ovat Etelä-Savossa yleensä muuta maata lievempiä.

Maatalouden ennakollisten kannattavuustulosten mukaan vuosi 2015 oli erittäin heikko koko maassa. Toi­mintaympäristössä ei ole ilmennyt sellaisia tekijöitä, jotka kääntäisivät kannattavuuden nousuun kuluvana vuonna tai edes ensivuoden alkupuoliskollakaan. Velkaisimmille ja investoineille tiloille oli haussa kuluvana vuonna kansallista lisätukea 15 milj. euroa. Syksyn budjettineuvottelujen myötä maataloudelle on tulossa ensi vuodelle 50 milj. euroa lisätukea sekä tukimaksujen aikaistamisia. Investoineiden tilojen maksuvalmius­kriisiä helpottamaan on esitetty lisättäväksi valtiontakausten määrää ja lainojen vapaavuosia viidestä kahdek­saan. Väliaikaisilla tukijärjestelmillä ei maatalouden kannattavuusongelmia kuitenkaan pystytä korjaamaan, vaan se vaatii merkittävää korotusta tuottajahintoihin.

Tuotannon heikko kannattavuus heijastuu investointeihin ja Etelä-Savossakin kotieläintilojen laajennusin­ves­toinnit ovat jääneet vähäisiksi. Sen sijaan pienempiin investointeihin on tukea haettu suhteellisen vilkkaasti. Maatalouden investointitukihakemuksia oli elokuun loppuun mennessä yhteensä noin 60 kpl. Maidontuotan­toon liittyviä laajennuksia on kuusi kappaletta ja lisäksi muutama suurehko peruskorjausinvestointi. Puutar­hatuotannossa on investointitukea haettu kahteen kasvihuonelaajennukseen.  Nuorten viljelijöiden aloitustu­kihakemuksia on yhteensä kymmenen.

Maaseudun kehittämishankkeita on käynnistynyt Etelä-Savossa ennätysmäärä, joista suurin osa on elinkeino­jen kehittä­miseen liittyviä. Näin ollen yritysten toimintaympäristön kehittyminen luo pohjaa myös yritysten investointi­halukkuuden lisääntymiselle, toiminnan laajentamisille ja kehittämiselle sekä kannattavuuden pa­ranemiselle.

Elinkeinoelämän keskusliiton (Ek) suhdannebarometrin mukaan Itä-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne kohentui normaalilukemiin kesän 2016 alussa. Lähikuukausien suhdanneodotukset ovat hi­venen aiempaa varovaisemmat. Etelä-Savon teollisuuden ja rakentamisen kehitysnäkymiä arvioidaan seuraa­vasti:

Elintarviketeollisuuden alalla alueella toimii useita vahvoja yrityksiä eri seutukunnilla ja heidän kysyntäti­lan­teensa on ollut suhteellisen hyvä. Alalle on käynnissä investointeja ja uusia suunnitelmia on vireillä.

Metsäteollisuuden kehitys on jatkunut useimpiin muihin teollisuudenaloihin verrattuna edelleen myöntei­senä. Vuonna 2015 teollisuuden käyttöön hakattiin Suomessa puuta enemmän, kuin kertaakaan aiemmin hakkuutilastojen historiassa. Maakunnista hakkuut olivat määrällisesti suurimmat Etelä-Savossa (6,4 milj. m3), jossa yllettiin hakkuissa 91 %:iin kestävästä hakkuusuunnitteesta. Metsien käyttöasteessa Etelä-Savo oli jaetulla hopeasijalla. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät edelleen puun kysyntää ja puukauppoja on tehty kuluvana vuonna toistaiseksi n. 10 % viime vuotta vilkkaammin. Hakkuiden ennakoidaan lisääntyvän tänä vuonna kuitenkin maltillisemmin (2-4 %) ja hintojen pysyvän ennustajasta hieman riippuen likipitäen ennal­laan.

Havusahatavaran vientimäärä kasvoi tammi-toukokuussa 2016 n. 15 % edellisen vuoden vastaavaan ajankoh­taan verrattuna. Kuusisahatavaran vienti suurimmalle kuusimarkkinalle Kiinaan peräti kaksinkertaistui ja män­tysahatavaran vienti suurimmalle mäntymarkkinalle Egyptiin nousi yli 30 %. Kiinan ja Japanin talouskehi­tys on pysynyt alkuvuonna ennakoitua positiivisempana, joskin sahatavaran viennin kasvu Kiinaan lienee ta­saantu­massa. Brexit on tuonut epävarmuutta etenkin Euroopan markkinoille. Sahauksen kannattavuus on heikenty­nyt vientihintojen pudottua n. 6 % viime vuoteen verrattuna. Ongelmia on ollut myös sivutuottei­den, lähinnä purun ja kuoren markkinoinnissa. Kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta sahojen käynti­asteen enna­koidaan pysyvän lähitulevaisuudessa hyvinä.

Vanerintuotannon tuotanto ja hinta notkahti viime vuonna aavistuksen edellisvuoden suurista kasvuluvuista. Havuvanerin tuotannossa on tiedotettu alkuvuonna paikallisista tuotannonrajoituksista, mutta kaikkiaan markkinoita on luonnehdittu vakaiksi ja lievästi vahvistuviksi. Luonnonvarakeskus ennakoi sekä vanerin vien­nin että vientihintojen vahvistuvan tänä vuonna 2 % edellisvuodesta.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Suomen paperin tuotanto väheni 6,7 %, mutta kartongin tuotanto lisääntyi 6,5 % ja sellun 4,2 %. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan uusien investointien myötä samansuuntaisena, vaikka euron heikkeneminen on vahvistanut paperin hintoja ja toisaalta kartongin ja sellun vientihintojen ennakoi­daan laskevan.

Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa jäi viime vuonna valtakunnallisesti noin 7,35 miljoonaan kuutio­metriin. Vuonna 2014 metsähaketta käytettiin 8,2 milj. m3 ja vuonna 2013 8,7 milj. m3. Etelä-Savossa met­sä­hakkeen (0,456 milj.m3) kuten myös puupolttoaineen käyttö kaikkiaan (1,065 milj.m3) pysyi likipitäen edel­li­sen vuoden tasolla.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Etelä-Savon teknologiateollisuusyritysten liikevaihto on ollut alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna. Voimakasta kasvupiikkiä selittää yksittäisten isojen tilausten osuminen tarkaste­luajankohtaan. Yritysten vä­lillä on ollut suurta vaihtelua liikevaihdon kehityksessä. Loppuvuoden kehityksen voidaan ennakoida olevan myös liikevaihdossa kohtuullista. Kysyntää kannattelee etupäässä kotitalouksien kulutuksen ja rakentamisen kasvu, mutta vientimarkkinoiden epävarmuus on suurta. Jatkoa ajatellen viennin sekä kone- ja laiteinvestoin­tien kasvunäkymät eivät juurikaan parane. Investointien ja viennin elpymisestä ei tällä hetkellä ole nähtävissä merkkejä, ja itse asiassa koko maailmantalouden kasvuvauhti näyttäisi olevan hidastumaan päin. Kilpailuky­vyn rooli korostuu, joten tänä syksynä työpaikoilla neuvoteltavat paikalliset kil­pailukykyratkaisut ja niiden on­nistuminen voivat nousta hyvinkin merkittävään rooliin, kun yritykset jatkossa kisaavat kaupoista kansainväli­sillä markkinoilla.

Yritysten välillä tilanteet eroavat toisistaan voimakkaasti myös henkilöstön työllisyystilanteen osalta. Rekry­tointitarvetta lisää mm. henkilöstön ikärakenne, joka erityisesti Etelä-Savon kone- ja metalliteollisuuden osalta on kovin vinoutunut. Yritykset rekrytoivat uusia osaajia vuositasolla arviolta jopa 500 henkilöä. Digitali­saation edetessä erityisesti uusimmat tiedot omaavien ICT –osaajien tarve kasvaa.

Etelä-Savon rakentamisen kokonaismäärä kääntyi kasvuun vuoden 2016 alkupuoliskolla. Asuntorakentami­nen on ennätyksellisen matalalla tasolla vuosisumman ollessa alle 100 000m3. Asuntotuotanto on vähäistä uusien asuntojen kysynnän ollessa vaisua. Asuntokaupan ketju ei toimi ensiasunnon ostajien vähäisyydestä johtuen. Tällä hetkellä liike- ja toimistorakentamisen ja julkisten palvelurakennusten määrän kasvu on raken­tamisen kokonaisvolyymin kasvun taustalla. Maatalouden rakentaminen on vähentynyt merkittävästi maata­louden kannattavuusongelmien takia, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä Venäjän pakotteiden jatku­essa.

Suomi on kaupungistumassa ja Etelä-Savo kärsii tästä kehityksestä. Rakentamistakin luova yhteiskunnallinen usko alueen kehitykseen painottuu Mikkeliin, jonka kehittyvät liikenneyhteydet ja Asuntomessut 2017 anta­vat uskoa alueen vetovoimaisuuteen. Pieksämäellä odotetaan kauppakeskushankkeen toteutumista, jolla olisi kaupungin rakentamista piristävä vaikutus. Rakennusmarkkinoille on hiljaisempana aikana patoutu­nut kysyntää erityisesti korjausrakentamiseen. Patoutunut kysyntä, niin korjaus- kuin asuntorakentamisessa antaa uskoa hiljalleen elpyvään rakentamiseen julkisen rakentamisen säilyessä kohtalaisella tasolla.

Ek:n suhdannebarometrin mukaan Itä-Suomen palvelualojen yritysten suhdanteet paranivat kesän 2016 alussa ja lähikuukausien suhdanneodotukset ovat varovaisen myönteiset. PALTA ry:n suhdannekatsauksen 2/2016 mukaan yksityisten palvelutoimialojen liikevaihdossa ja myynnin volyymissä oli kasvua edellisvuoteen verrattuna ja myös henkilöstömäärä kasvoi hiukan vuoden takai­sesta. Kasvun ennakoidaan jatkuvan myös loppuvuonna. Nopeinta kasvu on ollut yritys- ja asiantuntijapalve­luissa ja hallinto- ja tukipalveluissa.

Etelä-Savon kauppakamarin kaupan ja palvelualan valiokunnan laatima kaupan ja palvelualan näkymät 2016 kertoo, että alan yritysten liikevaihto on kehittynyt myönteisesti alkuvuoden aikana ja kasvanut selvästi edel­lisen vuoden vastaavaan ajankohtaan (touko-elokuu 2015) verrattuna. Myös kehitysnäkymät vuoden päähän ovat myön­teiset; noin 38 % vastanneista arvioi suhdannetilanteen kehittyvän oman yrityksen kannalta myön­teisesti – 15 % arvio sen heikkenevän. Yritysten kokonaisnäkymät puolen vuoden päähän näyttävät myös myönteisiltä. 60 % arvioi liikevaihdon kasvavan ja vain vajaa kymmenen prosenttia arvioi sen supistuvan. Henkilöstömää­rän arvioi 22 % vastaajista kasvavan puolen vuoden päähän ja 16 % supistuvan.

Mikroyrityksinä toimivien ns. kivijalkakauppojen näkymät ovat selvästi huonommat. Niiden tilanne on tällä hetkellä vaikea verkkokaupan ja suurempien kauppaliikkeiden puristuksissa.

Palveluista matkailun merkitys on Etelä-Savolle tärkeä, ja alueella on paljon pienimuotoista matkailutoimin­taa. Etelä-Savoon tullaan vesistöjen, Saimaan ja puhtaan luonnon ja hiljaisuuden vuoksi, mutta myös ruoka­matkailu­kohteena alue hakee roolia. Nostetta matkailuun ovat kuluvana kesänä tuoneet uudet kohteet Ho­telli Pun­kaharju ja elämyshotelli Järvisydän. Uudet tuotteet, luontomatkailuaktiviteetit, retkeily, sienestys, marjastus jne. ja sisävesiristeilyt täydentävät hyvinvointimatkailun pakettia. Em. lisäksi vanhat perinteiset kohteet ovat pitäneet paikkansa ja erilaiset tapahtumat ovat olleet suosittuja. Ulkomaisten yöpyjien määrät vähenivät Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 25 % edellisvuodesta, ja vielä kesäkuussa 2016 määrä oli lähes 10 % pienempi. Miinusmerkkiä ulko­maisten matkai­lijoiden kohdalla selittää venäläisten matkailijoiden väheneminen. Sitä on kuitenkin pystytty korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Vuokramökkitoiminnan majoitusvuorokaudet jäävät kuitenkin tilastoinnin ulkopuolelle (alle 20 vuodepaikkaa) – näitä on Etelä-Sa­vossa merkittävä osa kaikista vuodepai­koista. Oman lisänsä mat­kailuun, kauppaan ja palveluihin tuo myös laaja vapaa-ajan asukkaiden joukko, joka enenevässä määrin käy mökeillään ympärivuoti­sesti.

 

Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät

Kun tarkastellaan työpaikkakehitystä työnvälityksessä tammi-heinäkuussa 2016 edellisvuoteen verrattuna, niin selvimmin ovat vähentyneet kaupan toimialan työpaikat.

Syyskuun 2016 ammattibarometrin mukaan rekrytointivaikeuksia on puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjistä (usein pelkkä provisiopalkka); vaihtuvuus on suurta. Sosiaali- ja terveyspalvelu­jen ammatti-henkilös­tön paikkojen täyttämisessä on ajoittain ja alueittain vaikeuksia. Erityisesti lähihoitaja-ammatissa on pulaa vanhustyöhön ja kehitysvammatyöhön suuntautuneista, kun taas lastenhoitoon suun­tautuneista on ylitarjon­taa. Halukkuus kolmivuorotyöhön ja auton käyttömahdollisuus ratkaisee usein työllis­tymisen.

Maatalouden kausityöpaikkojen määrä työnvälityksessä on radikaalisti laskenut viimeisten viiden vuoden ai­kana. Tämä näkyy myös työnhakijapuolella siten, että kausityöllisyyden määrä on vähentynyt. Työntekijät rekrytoidaan maatalouteen suurelta osin ulkomailta.

Puutavara-autonkuljettajien ja metsäkoneenkuljettajien ammateissa odotetaan merkittävää työlli­syyden li­säystä uusien puunjalostustehtaiden myötä. Alalle sitoutuvia työntekijöitä tarvitaan jatkossa merkittävästi lisää. Puutavara-autonkuljettajia ei juurikaan ole työnhakijoina.

 

Työttömyyden määrän ja rakenteen näkymät

Etelä-Savossa vuodesta 2011 lähtien kasvanut työttömyys näyttää hienokseltaan kääntyneen laskuun. Etelä-Savossa oli heinäkuun lopussa työttömänä 9 901 henkilöä. Vuodentakaiseen verrattuna työttömiä oli 300 vähemmän. TE-palveluissa olleiden asiakkaiden määrä on 154 henkilöä vuodentakaista pienempi, joten ns. laaja työttömyys on vuodentakaisesta laskenut 460 henkilöllä.

Työttömyys on vähentynyt selvästi mies­valtaisilla ammattialoilla: rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä prosessi- ja kuljetustyössä.

Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa työttömiä oli noin 5 % vuodentakaista vähemmän. Mikkelin seutu­kunnassa työttömiä oli edelleen lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 2 865 eli se laski 50:llä edellisvuodesta. Alle 20-vuotiaita oli työttö­mänä 419.

Työttömien määrä laski vuodentakaisesta kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle 20-vuotiailla ja yli 60-vuoti­ailla.  Alemman perusasteen koulutuksen saaneiden työttömien määrä oli 12 % edellisvuoden heinäkuuta pienempi, mikä pääosin johtuu eläköitymisestä.

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Etelä-Savossa heinäkuun lopussa 3 129, mikä on 254 enem­män kuin vuotta aikaisemmin.

 

Mikkelin seutukunta

Mikkelin seutukunnassa asui vuoden 2016 kesäkuun lopussa 72 569 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 320 henkilöä. Vuoden 2016 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,3 % ja työttömiä työnhakijoita oli 4 712.

Mikkelin seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + +
Työttömyyden määrä ja rakenne 0 + +
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (–) paljon heikompi

 

Pieksämäen seutukunta

Pieksämäen seutukunnassa asui vuoden 2016 kesäkuun lopussa 30311 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 479 henkilöä. Vuoden 2016 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,4 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1 639.

Pieksämäen seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + +
Työttömyyden määrä ja rakenne + + +
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (–) paljon heikompi

 

Savonlinnan seutukunta

Savonlinnan seutukunnassa asui vuoden 2016 kesäkuun lopussa 46749 henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 637 henkilöä. Vuoden 2016 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 16,1 % ja työttömiä työnhakijoita oli 3 314 .

Savonlinnan seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + +
Työttömyyden määrä ja rakenne + 0 +
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (–) paljon heikompi

 

Lähde: Etelä-Savon Ely-keskus