Huijauslaskuja liikenteessä


Yhdelle jäsenellemme on tullut jo useita huijauslaskuja, jotka koskevat patentointeja. Kuvassa näkyviä aiheettomia patenttimaksukirjeitä on heille tullut jo kolme.

huijauslasku3       huijauslasku2       huijauslasku1

Toisena suosittuna kalasteluyrityksenä on huomattu hyvin aidonoloisiksi naamioidut messuinfosivusto-laskut. ”Ilmeisesti huijarit seuraa eri messujen osallistujalistoja ja laittelee niiden perusteella laskua siitä, että firman nimi näkyisi jossain kansainvälisessä ”messuportaalissa”.  Voihan näitä sivustoja olla mutta hyöty on varmaan aika olematonta.”

Muistakaa olla tarkkana huijauslaskujen varalta!

Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälän vinkit huijauslaskujen käsittelyyn:

Huijauslaskusta on siis kyse muun muassa silloin, kun laskuja lähetetään ilman, että yritykseen olisi oltu missään yhteydessä ennen laskun lähettämistä.

Huijauslaskusta on syytä tehdä poliisille rikosilmoitus eikä aiheetonta laskua pidä maksaa.  Jos saat laskun, jossa viitataan tilaukseen tai sopimukseen, jota et ole tehnyt, toimi seuraavasti:

  1. Ilmoita viipymättä kirjallisesti laskun lähettäjälle, että sopimusta ei ole syntynyt, minkä vuoksi lasku on aiheeton etkä tule sitä maksamaan. Tee ilmoitus laskussa mainittuun osoitteeseen. Ota ilmoituksesta itsellesi kopio. Älä soita laskussa mainittuun asiakaspalvelunumeroon. Numero on usein maksullinen eikä numerosta välttämättä tavoita ketään.
  2. Jos saat laskusta maksukehotuksen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti ja ota ilmoituksestasi itsellesi kopio.
  3. Jos saat perintätoimistolta perintäkirjeen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti perintätoimistolle. Ilmoita, ettei sinulla ole sopimussuhdetta laskuttajan kanssa ja että lasku on aiheeton. Liitä perintätoimistolle menevään kirjeeseen myös jäljennökset laskuttajalle lähettämistäsi ilmoituksista.
  4. Jos saat perintäkirjeen, jossa uhataan maksuhäiriömerkinnällä, voit tarkistaa Suomen Asiakastieto Oy:stä, onko heillä yhteistyösopimusta kyseisen perintätoimiston kanssa ja rekisteröikö se maksuhäiriötietoja ilmoituksen perusteella.
  5. Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille.

Muista, että perintätoimilla uhkaaminen ei ole syy maksaa aiheetonta laskua.

Tavaramerkkien rekisteröinteihin liittyvät huijauslaskut

Lukuisat yritykset ovat saaneet aiheettomia laskuja, jotka liittyvät tavaramerkkien rekisteröintiin. Huijauslaskuja lähetetään tavaramerkkisuojaa hakeneelle yritykselle, olipa kyse sitten kotimaisesta, kansainvälisestä tai EU-tavaramerkistä. Ikävä kyllä julkisista ja kaikille avoimista tietokannoista näkyvät hakijana olevan yrityksen yhteystiedot kaikille halukkaille. Tyypillistä on, että huijauslaskujen saatekirjeissä pyydetään tai ehdotetaan maksun suorittamista ja samalla tarjotaan alennuksia maksuista, joita tosiasiassa ei ole olemassa.

Lainsäädännöllä tai viranomaisvalvonnalla on tällaisia maksamispyyntöjä tai -suosituksia vaikea ellei suorastaan mahdoton kokonaan kitkeä, eli yritysten on oltava valppaita. Tällaiset huijauslaskut noudattavat kuitenkin tiettyä kaavamaista toimintatapaa, joten kun niiden logiikan on oivaltanut, valelaskut on suhteellisen helppo havaita huijaukseksi. Täytyy kuitenkin todeta, että tietyt, erityisesti tavaramerkkeihin liittyvät valelaskut, ovat hienostuneempia. Tällaiset valelaskut ja niihin liittyvät kirjeet ovat ulkoasultaan luotettavan näköisiä ja usein niissä on harhaanjohtavasti jäljitelty muun muassa Euroopan unionin lippua virallisen tai muuten asiallisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Lähtökohtaisesti huijaukset kuitenkin ovat sellaisiksi tunnistettavissa. Valelaskuihin puuttumisen ongelma on esillä toimenpiteenä myös kansallisessa turvallisuusstrategiassa (Kansallinen strategia yritystoiminnan turvallisuuden parantamiseksi,  2012).

Tavaramerkkeihin liittyvissä huijauslaskuissa vaaditut summat ovat useita satoja tai jopa tuhansia euroja. Viranomaisetkin ovat varoittaneet kotisivuillaan huijauksista. WIPOn, eli kansainvälisiä rekisteröintejä myöntävän maailman henkisen omaisuuden järjestön kotisivuilta löytyy kymmenittäin esimerkkejä huijauslaskuista (katso:http://www.wipo.int/pct/en/warning/pct_warning.html). Vastaavaan ongelmaan ovat reagoineet myös Euroopan tavaramerkkivirasto OHIM ja Suomessa PRH.

Tavaramerkkeihin liittyviä huijauslaskuja ei tule maksaa. Muita toimia niiden osalta ei yleensä tarvita.