Kauppakamarit: Osaavan henkilöstön saatavuus vaatii muutoksia koulutusjärjestelmään


Koulutusjärjestelmä on muutettava joustavaksi ja reagointikykyiseksi, vaativat kauppakamarit. Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksille vaatii, että koulutusjärjestelmän sisäiset raja-aidat puretaan ja elinikäinen oppiminen mahdollistetaan. Ammatti- ja tutkintonimikkeiden sijaan huomio on kiinnitettävä osaamiseen, jota on voitava päivittää muuttuvien tarpeiden mukaan läpi työuran.

Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi.

”Koulutusjärjestelmämme on vastattava haasteisiin. Joustavuus ja kyky reagoida nopeasti muutoksiin ovat ainoita keinoja edetä, kun ennakointi vaikeutuu”, sanoo Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Kauppakamarien mukaan tasapaino koulutusjärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen ja alueiden päätösvallan välillä on arvioitava uudestaan. Tavoitteena on oltava tarkoituksenmukainen työnjako, joka tukee alueiden osaamisen kehittämistä työelämän lähtökohdista.

Sipolan mukaan suhdanteiden ja yritysten osaamistarpeiden muutokset ovat nopeimmin havaittavissa alueilla, eri puolilla Suomea.

”Alueilla tulee olla riittävästi päätösvaltaa ja resursseja esimerkiksi muuntokoulutuksen kohdentamiseksi. Keskeistä on alueen yritysten, koulutuksen järjestäjien ja työllisyyspalveluiden tiivis yhteistyö, jolla voidaan parhaiten kehittää alueen osaamista, kilpailukykyä ja vetovoimaa”, hän sanoo.

Kauppakamarit julkaisivat tänään koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.

Kauppakamarit ovat huolissaan osaamisen rapautumisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Kauppakamarien mukaan jokaisen nuoren tulisi saada vähintään toisen asteen koulutus. Tavoitteeseen ei kauppakamarien mukaan päästä oppivelvollisuusiän mekaanisella nostamisella, vaan ongelman ratkaiseminen vaatii resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

”Peruskoulun on tarjottava hyvät taidot lukemisessa ja laskemisessa. Tällä hetkellä 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea jatko-opintojen edellyttämällä tavalla”, toteaa johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.

Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.

”Osaavaa henkilöstöä ei pystytä turvaamaan yrityksille pelkästään kotimaisin voimin. Suomen oma väki ei yksinkertaisesti riitä, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Suomen tulisi aktiivisesti ryhtyä houkuttelemaan Suomeen ulkomaalaisia osaajia”, Sipola sanoo.

Kauppakamarien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä sekä auttaisi taloutta kasvamaan.

Kauppakamareiden koulutusteesit:

  1. Joustava koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja nopean reagoinnin muutoksiin.
  2. Onnistunut ammatillisen koulutuksen reformi.
  3. Laajennetaan oppisopimuksen käyttöä.
  4. Tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä. Tavoitteeksi vahvat alueelliset osaamiskeskittymät.
  5. Pysäytetään osaamisen rapautuminen. Peruskoulu luo pohjan tulevaisuuden osaajille.
  6. Otetaan työvoimareservi tehokkaammin käyttöön.
  7. Lisätään työperusteista maahanmuuttoa aktiivisesti. Tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyinen osaaminen ja houkutteleva työelämä.

Lue kauppakamarien koulutusteesit kokonaisuudessaan täältä.