Kesätyötä tarjolla entistä useammalle


Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon Yrittäjät ja MTK-Etelä-Savo toteuttivat jo perinteiseksi muodostuneen yhteisen kesätyöpaikkakyselyn, jonka tuloksista selvisi seuraavaa.

Edelleen varsin epävakaasta taloustilanteesta huolimatta yli puolet eteläsavolaisissa yrityksissä ilmoitti tarvitsevansa kesätyöntekijöitä. Nousua edellisvuoteen on lähes seitsemän prosenttiyksikköä. Reilut 14 % ei ollut kyselyä tehtäessä vielä tehnyt päätöstä asiasta.

Edellisvuotta enemmän kesätyöntekijöitä ilmoitti palkkaavansa 13,2 % ja vähemmän 6,6 % vastanneista. Noin 60 % vastanneista palkkaa 1-3 työntekijää, mutta peräti 11 % palkkaa yli 15 kesätyöntekijää. Myös työn kesto on varsin pitkä, kun vain reilut 4 % palkkaa työntekijöitä alle yhden kuukauden työsuhteeseen ja reilut 50 % yli kahden kuukauden ajalle.

Kesätyöntekijöiden monipuolisesta tarpeesta kertoo mm. se, että työntekijöiksi ollaan halukkaita palkkaamaan myös alle 18 -vuotiaita, laajasti erilaisen koulutuksen saaneita tai ilman koulutusta olevia sekä eri etnisistä taustoista tuleville. Suurin kysyntä näyttää kuitenkin olevan ammattioppilaitoksissa opiskelevista nuorista.

Kyselystä kävi myös hyvin ilmi, että yritysten kesätyöpaikkoja kannattaa hakea myös yritysten henkilöstön sidosryhmien ulkopuolisten. Vain noin neljäsosa vastanneista ilmoitti palkkaavansa kesätyöntekijät oman henkilöstönsä piiristä. Yritykset käyttävät myös hyvin laajasti eri rekrytointikanavia.

Edellisvuoteen verrattuna myös kesätyöntekijöiden tarjonta näyttää kohentuneen. Kaksi kolmesta vastanneesta yrityksistä kertoi, että työntekijöitä on riittävästi tarjolla. Joka viidennellä yrityksellä on kuitenkin kesän työpaikkoihin rekrytointiongelmia.

Kesätyöntekijöiden palkkaamista rajoittavina tekijöinä nousivat esille erityisesti palkkaamisen kustannukset ja sopivien työntekijöiden puute. Hieman ehkä yllättäen esteeksi koettiin myös ajanpuute kesätyöntekijöiden rekrytointiin sekä perehdyttämiseen.

Kesätyöntekijöiden palkkaamista (73 % vastaajista) helpottaisi esim. valtiolta/kunnilta saatu taloudellinen tuki, kuten palkkatuki. Yritysten kohentuneesta tilanteesta kertonee se, että edellisvuonna taloudellisen tuen merkitystä korosti yli 80 % vastanneista.

Selvä muutos vuoden takaiseen kyselyyn oli myös vastaajien näkemys lainsäädännön vaikutuksesta palkkaamiseen. Tänä vuonna vain noin 25 % vastanneista koki lainsäädännön palkkaamista rajoittavaksi tekijäksi, kun vuotta aiemmin näin koki 44 % vastaajista.

Lainsäädännöllisiksi rajoittaviksi tekijöiksi nousivat erityisesti erilaisiin lupiin liittyvä byrokratia, ajokortti-, ammatti- ja muiden pätevyysvaatimusten tiukentuminen sekä paikallisen sopimisen jäykkyys sekä työaikoihin liittyvät rajoitteet.