Kolme muutosta tuloverotukseen


Vuosi 2018 toi muutoksia tuloverotukseen. Tärkeimmät uudistukset voi tiivistää kolmeen kohtaan.

Verovapaita päivärahoja kolme vuotta

Työkomennuksen ajalta voidaan nyt maksaa verovapaita päivärahoja kolmen vuoden ajan, kun työntekijä työskentelee tilapäisesti niin sanotulla erityisellä työntekemispaikalla eikä omalla varsinaisella työpaikallaan. Aiemmin verovapauden edellytyksenä kolmannen vuoden osalta oli, että työskentely tapahtui rajatun ajan kestävässä työkohteessa, joka oli yli 100 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän asunnosta että varsinaisesta työpaikasta, ja työntekijä yöpyi työskentelyn takia tilapäisissä majoitustiloissa. Näistä erityisedellytyksistä luovuttiin vuoden 2018 alussa.

Uutta sääntelyä sovelletaan myös sellaiseen työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa. Jos esimerkiksi työskentely erityisellä työpaikalla on alkanut 1.1.2016 ja kestää 31.12.2018 saakka, työntekijälle voidaan maksaa verovapaita päivärahoja myös vuodelta 2018. Vastaavasti jos tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla on alkanut 1.7.2015 ja kestää 30.6.2018 saakka, työntekijälle voidaan maksaa verovapaita päivärahoja uuden säännöksen voimassaoloajalta 1.1.–30.6.2018.

Muutoksella ei ole vaikutusta tilanteisiin, joissa työskentely on alun perin sovittu kolmea vuotta pidemmäksi ajaksi tai työskentelyn kestoa ei ole mitenkään rajattu. Tällöin työskentelypaikka on työntekijän varsinainen työpaikka, eikä verovapaita matkakustannusten korvauksia voida maksaa.

Työnantajan maksamat koulutuskustannukset säädettiin verovapaiksi työntekijälle

Työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelua selvennettiin. Uuden sääntelyn mukaan työnantajan kustantama koulutus on työntekijälle verovapaata, kun koulutus hyödyttää työnantajaa tai toista konserniyritystä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Verovapautta sovelletaan myös yrityksen johtoon ja omistajiin, jotka työskentelevät yrityksessä. Verovapaata voi olla esimerkiksi tutkintoon johtavan peruskoulutuksen, ammattikoulutuksen, täydennyskoulutuksen taikka ajokortin kustantaminen työntekijälle.

Työnantajan on lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle. Työnantaja voi kuitenkin korvata työntekijän osittain tai kokonaan maksamat koulutuskulut laskua ja maksutositetta vastaan. Tositteet on liitettävä työnantajan kirjanpitoon.

Säännöksen puitteissa työnantaja voi maksaa esimerkiksi koulutusmaksut ja -materiaalit. Koulutuksen laadusta riippuen työnantaja voi myös korvata verovapaasti työntekijän matkakustannuksia koulutuspäiviltä. Matkakustannusten korvaukset voivat olla verovapaita, jos ne liittyvät esimerkiksi MBA- tai EMBA-tutkinnon, ammattitutkinnon, erityisammattitutkinnon tai yliopiston jatkotutkinnon suorittamiseen. Sen sijaan ylioppilastutkintoa, ammatillista perustutkintoa, alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan työntekijän matkakuluja työnantaja ei voi korvata verovapaasti.

Sähköinen veroilmoitus pakolliseksi osakeyhtiöille

Osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön sekä muiden yhteisöjen on annettava verovuoden 2017 tuloveroilmoitus sähköisesti. Verohallinto voi vain erityisestä syystä hyväksyä veroilmoituksen antamisen paperilomakkeella. Muutos liittyy Verohallinnon palveluiden sähköistämiseen ja paperipostin vähentämiseen.

Sähköisen veroilmoituksen antamiseen yhteisö tarvitsee Katso-tunnisteen. Vaihtoehtoisesti yhteisö voi valtuuttaa kirjanpitäjän antamaan veroilmoituksen sähköisesti.

Veroilmoitus voidaan antaa uudessa OmaVero-palvelussa (vero.fi/omavero). Samassa palvelussa voidaan muun muassa hakea tai muuttaa yhteisön ennakkoveroa. Marraskuussa 2017 voimaan tulleen muutoksen jälkeen ennakkoveroihin voidaan hakea muutosta verotuksen päättymiseen asti. Samalla ennakon täydennysmaksu poistui.

Lähde: Keskuskauppakamari.