Työllisyydessä ei suuria muutoksia – työllisyystavoitteen saavuttamisessa jo kiire


Työllisyys on 75 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi.

Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyyden kasvu on tyrehtynyt työllisyysasteen trendin ollessa 72,5 prosenttia vuoden 2019 elokuussa. Myös työttömyysasteen trendin alentuminen on pysähtynyt ollen 6,7 prosenttia elokuussa. 

Edellisvuoteen verrattuna työttömyysaste on hieman alentunut lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämä muutaman vuoden mittainen positiivinen kehityssuunta on kuitenkin nyt tasoittunut. 

“Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt. Myös kansainvälisen talous on viilenemään päin, joka lisää riskiä työllisyyden alentumisen suuntaan”, huomauttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen näytön paikka eli budjettiriihi pidettiin viime viikolla.  

”Ensimmäiseen budjettiriiheen oli ladattu suuria odotuksia. Hallituksen julkistamien toimenpiteiden lista olikin pitkä, mutta keinojen todellinen vaikuttavuus jäi kyseenalaiseksi. Kaikki vaikutusarviot hallituksen puolelta jäivät tekemättä. Tuntuma jäi kuitenkin sellaiseksi, että aika kaukana työllisyystavoitteen saavuttamisesta ollaan”, Kotamäki pohtii. 

”Osa toimista, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan tasokorotukset, heikentävät työllistymisen kannustimia ja täten heikentävät työllisyyttä. Onkin mahdollista, että hallituksen tavoite on tällä hetkellä kauempana kuin hallituksen aloittaessa.” 

Vaikka hallitus on vasta aloittanut, on sillä Kotamäen mukaan jo kiire työllisyystavoitteen saavuttamisessa. 

”Hallituksen työllisyystavoitteissa puhutaan vuoden 2023 lopusta. Lakihankkeiden valmistelu ja toimeenpano vie aina oman aikansa. Siksi toimenpiteistä pitäisi pystyä päättämään etupainotteisesti.” 

Kotamäen mukaan ei kuitenkaan vielä pidä heittää kirvestä kaivoon. 

”Hallituksella on vielä ässiä hihassa, kuten sosiaaliturvauudistus ja aktiivisen työvoimapolitiikan prosessien hiominen. Nekin ovat kuitenkin molemmat luokkaa ”kyseenalaiset”. Potentiaali on suuri. Mutta tosiasia on, että usein todellisuus jää kauaksi potentiaalista – varsinkin viiden puolueen hallituksissa”, Kotamäki pohtii. 

Alkuperäinen julkaisu: Keskuskauppakamari