Työntekijän verotukseen keppiä ja vähän porkkanaa


Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Toisaalta työntekijöiden osuus työn sivukulujen kustannuksista kasvaa ensi vuonna edellisen hallituksen tekemän kilpailukykysopimuksen takia, mikä käytännössä kiristää työn verotusta. Myös suurimmista ansiotuloista perittävän solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka.

”Hallituksen linjaama maltillinen ansiotuloverotuksen kevennys on positiivinen toimi ottaen huomioon Suomen kansainvälisesti korkean ansiotuloverotuksen tason. Lisätoivomuksena olisi, että mikäli Suomi ajautuu taantumaan, olisi hallitus valmis elvyttämään nimenomaan verohelpotusten kautta”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa

Elokuussa 2020 voimaan tulevat polttoaineverojen korotukset lisäävät monen työntekijän työmatkakustannuksia. Lisäksi asuntolainan korkojen vähennysoikeutta pienennetään edelleen. Työntekijöiden verotusta kiristävät myös kotitalousvähennyksen leikkaukset.

“Kotitalousvähennys synnyttää taloudellista aktiviteettia ja työtä. Kotitalousvähennyksen leikkaukset kohdistuvat ikävästi esimerkiksi työssäkäyviin lapsiperheisiin, jotka käyttävät muun muassa siivous- ja lastenhoitopalveluita. Kotitalousvähennyksen säilyttäminen ennallaan olisi perusteltua myös harmaan talouden ehkäisemisen kannalta”, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää katsoo.

Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa.

Ulkomailta palkatun hyvätuloisen työntekijän verotus kevenee, kun ansiotulon lähdeveroprosentti lasketaan nykyisestä 35 %:sta 32 %:iin.

”Osaavan työvoiman puute on monelle yritykselle merkittävä ongelma ja siksi on oltava riittäviä kannusteita osaajien houkuttelemiseksi ulkomailta Suomeen. Työperäisen maahanmuuton edistämisellä Suomeen voidaan saada uusia veronmaksajia samalla parantaen väestöllistä huoltosuhdetta”, Kotamäki toteaa.

Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää pitää uudistusta toivottuna.

”Palkitsemisen verotuksessa tulisi ottaa paremmin huomioon työntekijän veronmaksukyky. Nykyisin etu työsuhdeoptiosta katsotaan sen verovuoden tuloksi, kun verovelvollinen saa tai hankkii kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Tällöin työntekijä voi joutua rahoittamaan veronmaksun lainalla, mikä voi muodostua palkitsemisen esteeksi. Veronmaksuhetkeä tulisikin lykätä”, Kujanpää toteaa.

Alkuperäinen julkaisu: Keskuskauppakamari.