UUDET KOULUTUSPAIKAT TUKEMAAN VETURIYRITYSTEN KASVUA


– Koulutuksella ja osaamisella on liikenneyhteyksien lisäksi strateginen merkitys kaupunkien elinvoimaisuuteen. OKL:n Savonlinnan kampuksen järjetön siirtopäätös tulee sekä valtiolle että Savonlinnalle kalliiksi. Savonlinnan menetys tulee korvata uusilla koulutuspaikoilla, jotka perustuvat tiiviisti alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Näitä koulutusaloja ovat insinöörikoulutus, turvallisuusala ja kuntoutusala, jotka vahvistaisivat Savonlinnan elinkeinorakennetta. Savonlinnan seudulla on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vahvaa vientiteollisuutta ja sen toimintaedellytyksistä pitää huolehtia. Se on koko Suomen kansantalouden etu, Savonlinnan kauppakamariosaston puheenjohtaja Arto Tolvanen jyrisee.

Savonlinnan teknologiapuistossa on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen, pienoiskoossa toimiva sellutehdasyksikkö. Lisäksi siellä ollaan aloitettu biotalousinsinöörien koulutus ammattikorkeakoulun toimesta kompensaationa matkailukoulutuksen siirrosta Mikkeliin.  Nyt olisi tärkeää saada myös teollisuuden digitalisaation insinöörikoulutusohjelma kompensaationa OKL:n lakkautuksesta. – Tänne pitää juurruttaa toimintamalli, jossa alueen yritykset hyötyvät harjoittelu-, tutkimus- ja lopputyöpaikoista, ja saavat täsmäkoulutettua henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Suurelle osalle insinööriopiskelijoita se tietää vakituista työpaikkaa, Tolvanen muistuttaa. – Alueen teknologiayritykset ovat myös vahvasti sitoutuneet itse Kuitulaboratorioon ja tukevat biotalouden tutkimus- ja kehitystyötä rahallisesti. Kunnon panostus koulutukseen ja osaamiseen buustaa alueen teollisuus- ja veturiyrityksiä kasvuun. Järkevä koulutuspaikkojen lisäys on loistava mahdollisuus lisätä alueen elinvoiman kasvua ja vientituloja, Tolvanen painottaa.

Maailmanlaajuisia kauppaa ja huipputuotteita

Savonlinnassa on korkeatasoista osaamista sekä vahvaa yritysyhteistyötä, joilla on kysyntää maailmalla. – Kauppakamarikysely jäsenyrityksillemme osoitti selkeästi, että meillä Savonlinnassa on tarve mm. biotalousinsinöörikoulutuksen lisäksi myös sähköinsinöörikoulutukselle sekä liiketalouden koulutukselle. Turva- ja hoivapuolen palvelutarpeiden kasvu edellyttää myös lisäkoulutuksen suuntaamista näille aloille.  – Kauppakamarin jäsenyritykset tukivat mm. muutama vuosi sitten 100 000 eurolla yliopistokampuksen liiketalouden professuuria sitä koskaan saamatta ja nyt on valtiovallan korkea aika lunastaa lupauksensa kompensaatiosta, Tolvanen toteaa.  – Ulkomaisien opettajien täydennyskoulutuksen järjestyminen tyhjentyvälle yliopistokampukselle edellä mainittujen koulutuspaikkojen lisäyksen kanssa yhdessä tuottaisivat uutta, osaamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa ja työllisyyttä. Onko meillä todellakin vara olla tarttumatta näihin mahdollisuuksiin, Tolvanen ihmettelee.

Metsä- ja biotalouden mahdollisuudet käyttöön

– Savonlinnassa on jo nyt Euroopan suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä ja näihin on viime vuosina tehty investointeja noin 100 miljoonalla eurolla. Savonlinnassa suunnitellaan ja valmistetaan myös maailman johtavia sellu- ja paperiteollisuuden koneita ja laitteita, sekä täällä on Suomen suurin sähkömekaanisen teollisuuden tuotantoyksikkö. Alueen mekaaninen metsäteollisuus ja teknologiateollisuus pyörivät täydellä höyryllä ja haluavat kasvaa. Tätä kasvua vauhdittaisi puurakentamisen insinöörikoulutusohjelma merkittävästi. Kaupunki on lisäksi investoinut teollisuuden tarpeisiin mm. lento- ja vesiliikenneyhteyksiin, kuten uuteen syväsataman. On harmi, että mm. Opetusministeriössä ei ymmärretä sen päätösten tai päättämättömyyden vaikutuksia koko kansantalouteen, Tolvanen äimistelee.

Savonlinnan seutu on monista talousalueista poiketen onnistunut teollisuuden rakennemuutoksessa säilyttämään teolliset työpaikkansa. Vastaavasti julkisen sektorin työpaikat ovat laskeneet jyrkästi. – Meillä on kilpailukykyä kehitetty vuosikymmeniä ennen valtakunnan tason Kiky-päätöksiä. Mielestäni politiikkojen tai dekaanien tehtävä ei ole heitellä kapuloita rakenteeltaan toimivan ja kehittyvän talouden rattaisiin, kuten Savonlinnassa tapahtuu. Todettava on, että edunvalvontamme on tässä epäonnistunut, mutta valtionhallinnon tulisi itse nähdä kokonaistaloudelliset vaikutukset ja edesauttaa kasvua siellä missä se on luonnollisesti mahdollista, puheenjohtaja Arto Tolvanen päättää.