Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa – Yhteisövero vain kymmenesosa


Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.

“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemellhuomauttaa.

Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa. Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.

“Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, sanoo Kemell.

Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenen prosenttia selvityksessä tarkastelluista veroista. Ympäristöverojen eli energia-, liikenne- ja päästöverojen osuus oli 7 prosenttia ja euromääräisesti niitä kohdistui yritystoimintaan noin kolme miljardia euroa.

Kemellin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.

“Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo.

Kemellin mukaan hallituksen suunnitteleman yritysverotuksen tiekartan tulisi tarjota aitoja uudistuksia, joilla luodaan kasvuedellytyksiä yrityksille ja lisätään kannustimia työntekoon. Esimerkkinä onnistuneesta toimenpiteestä Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

Etelä-Savon maakuntaan kotipaikkansa on rekisteröinyt 5 580 yritystä. Toimialoista suurin verojen tilittäjä on palkkojen ennakonpidätyksen, yhteisöveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen perusteella teollisuus, jonka veturina toimivat metsä- ja metalliteollisuus. Tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen seuraavat teollisuutta verokertymällä mitattuna tasavahvoina toiseksi ja kolmanneksi suurimpina toimialoina. Kummankin alan tilittämät verot ovat noin puolet teollisuuden veropotista. Etelä-Savo on yksi Suomen kolmesta maakunnasta, jossa mikroyritysten palkkojen ennakonpidätyksen, yhteisöveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen kertymä on yrityskokoluokista suurin. Pienien yritysten verokertymä
on lähes samansuuruinen ja suurten ja keskisuurten yritysten verovirrat seuraavat myös lähellä perässä.

 

Tutustu aineistoihin:

Alkuperäinen artikkeli: https://kauppakamari.fi/2017/10/27/yritykset-tilittavat-veroja-lahes-44-miljardia-vuodessa/